Rapukasvatuksesta, joka tunnetaan myös nimellä vesiviljely, on tullut tärkeä toimiala monissa maissa, koska se tarjoaa mahdollisuuden tuottaa rapuja tämän herkkupalan kasvavaan kysyntään vaikuttamatta luonnolliseen rapukantaan.

Ravunviljelyyritykset käyttävät erilaisia menetelmiä, joiden valinta riippuu rapulajista sekä paikallisesta taloudellisesta, sosiaalisesta ja ympäristötilanteesta. Yksi suosituimmista tavoista on sijoittaa ravut veteen rannikko- ja kalanviljelylaitoksille, joissa ne ovat helposti ulottuvilla kasvatettavaksi ja myytäväksi.

Viljeltyjen rapujen ruoka voi olla erilaista , mutta useimmiten se koostuu kalanruoan, viljan, soijapapujen ja muiden kasvituotteiden sekoituksesta. Koska ravut ovat suhteellisen tehokkaita ruoansulattajia, niiden kasvatus voi olla resurssitehokkaampaa kuin kalojen kasvatus.

Ravunviljely voi myös olla arvokas panos ympäristönsuojeluun, koska se vähentää luonnollisiin rapukantoihin kohdistuvaa painetta ja voi auttaa vähentämään veden saastumista. Lisäksi rapuviljelyllä on mahdollista hallita niiden leviämistä ja estää invasiivisten rapujen pääsy luontoon.

Kaiken kaikkiaan rapujen kasvatus on toimiala, joka tuottaa taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristöhyötyjä, mutta se voi myös tuoda haasteita esimerkiksi eläinten terveyteen ja hyvinvointiin sekä saasteriskeihin. On tärkeää toteuttaa järkeviä ja kestäviä rapuviljelykäytäntöjä näiden mahdollisuuksien maksimoimiseksi ja kielteisten ympäristövaikutusten minimoimiseksi.